Eräs tuttavani harmitteli kun hänen liiketoimintaansa oli kohdannut hiljentyminen. Hänen liiketoimintansa perustuu erittäin arvokkaaseen asiantuntijapalveluun. Kun talous kohtasi epävarmat ajat, hiljeni hänen puhelimensa.
Kyselin sitten kuinka olet muistanut hoitaa asiakassuhdetta? 
Muistitko lähettää kiitokseksi asiakkaillesi joulutervehdyksen tms.
Tuttavani katsoi minua hetken ja vastasi, että hän soittaa joka vuosi asiakkailleen joulupuhelun. Se on paljon halvempaa.
No ei ole ihme, jos hänen asiakkaansa ovat hiljentyneet. Liiketoiminnan myynnin perussääntö kun on, että muistamalla hyvin, saat aikaan pienen kiitollisuuden velan. Mitä jos hänen kilpailijansa, onkin lähestynyt juuri joulun alla hänen asiakkaitaan pienellä, mutta mieleen painuvalla lahjalla?
Säästäminen on hyvä asia, kun se tehdään oikeassa kohtaa. Vanha viisaus kuuluu, että pidä hyvää huolta lehmästäsi. Muuten jäät tulevaisuudessa ilman maitoa. Ehkä tuttavallenikin tekisi hyvää käydä edes perustason asiakaspalvelun kurssi. Liiketoiminta perustuu kumminkin antamiseen ja saamiseen. Anteliaat muistetaan ja heidän kanssaan halutaan jatkaa liiketoimintaa. Ne ketkä toivovat vain saavansa, jäävät pian yksin olemattomien saataviensa kanssa.
Milloin sinä ilahdutit asiakastasi muullakin kuin laskulla tai peruspalvelulla? Onko sinun tarjoamasi palvelu todellakin niin ainutlaatuista, että se pärjää markkinoilla ilman minkäänlaista asiakassuhteen hoitostrategiaa.
Kaikkein tärkeintä meille on eritoten ne meidän lehmämme. Ilman niitä me näivetymme hiljaa pois ja joku muu ottaa paikkamme markkinoilta.
Taidanpa tilata tälle tuttavalleni asiakaspalvelun pikkujättiläisen. Ehkä se aukaisee hänen silmänsä 
Poimin tähän pienen palan Positiivarien kirjasta “Asiakaspalvelun pikku-jättiläinen”
Näillä ohjeilla tehostat omaa toimintaasi huomattavasti
- Älä odota, että olosuhteet ovat ihanteelliset. Jos odotat parasta mahdollista hetkeä, saat luultavasti odottaa loputtomiin. Jokin asia on aina pielessä. Ala toimia ja puutu ongelmiin sitä mukaa, kun niitä ilmenee.
- Tee se tänään. Opettele tekemään enemmän ja pohtimaan vähemmän. Mitä voitat odottamalla?
- Ideat eivät riitä. Ideasi ovat tärkeitä, mutta ne yksin eivät riitä. Yksikin keskivertoidea, jota on alettu toteuttaa, on sata kertaa arvokkaampi kuin kymmenen nerokasta ideaa, jotka jäävät odottamaan “parempaa hetkeä”. Jos uskot ideaasi, toimi heti.
- Toiminta parantaa pelon. Olet varmaan huomannut, että julkisen puheen pitämisessä pahinta on oman vuoron odottelu. Kun pääset alkuun, pelko ja ahdistus ovat tiessään. Tämä pätee kaikkeen muuhunkin. Toiminta tuhoaa epävarmuuden ja pelon tehokkaasti. Kun saat pyörät pyörimään, huomaat miten yllättävän nopeasti kaikki käy.
- Käynnistä itse inspiraatiosi. Moni luulee, että luovuutta vaativassa työssä on odotettava inspiraatiota. Näin ei ole. Jos jäät odottamaan, että inspiraatio napsahtaa, et saa paljoakaan aikaiseksi. Istu alas, tartu toimeen ja anna toiminnan rullata vapaasti ilman liikaa itsekritiikkiä.
- Elä tässä ja nyt. Keskitä huomiosi siihen, mitä olet tekemässä juuri nyt. Älä huolehdi siitä, mitä tapahtui viime viikolla tai on ensi viikolla edessä. Juuri tähän hetkeen voit vaikuttaa. Omalla toiminnallasi tässä ja nyt voit vaikuttaa tulevaisuuteesi – ja myös siihen, miten näet menneisyyden.
- Mene suoraan asiaan. Tarkistatko aamuisin ensin sähköpostit ja erilaiset uutissivut, ennen kuin aloitat päivän työt? Turisetteko kokouksissa ensimmäisen puolituntia niitä näitä ennen asiaan menemistä? Tällaiset tavat syövät tehokkuutta. Mene asiaan, oikaise mutkat ja keskity olennaiseen. Näin oma tehokkuutesi paranee huomattavasti.
Näillä 7 yksinkertaisella neuvolla sinä pystyt mihin tahansa!
Meill’ vapauden kaiho soi,
Rinnassamme toveri hoi,
Siks’ yhteistyöhön rintamahan käy
Pelastusta köyhille ei ennen näy.
Viha vaino pois, rauha parempi ois
Sopusointu keskenämme vallitkoon
Kai aamu armas sarastaa
Ja aurinkoinen heijastaa
Nuo synkät pilvet varjostavat viel’
Jylhät vuoret ompi vapauden tiel’
Oi vapaus, kuule kutsuas,
Sua itkevät orvot kaipaa.
Oot köyhän kansan pelastus,
Siks’ vapauslaulut raikaa.
Kai aamu armas sarastaa
Ja aurinkoinen heijastaa
mut synkät pilvet varjostaapi viel’
ja Jylhät vuoret ompi vapauden tiel’
vaik’ musta syöös veljen kättä kun lyö,
niin pilvet haihtuu, kylmyys vaihtuu meilt tänne pois
~Hiski Salomaa
Hiskipä sen sanoi. Vaikka laulu onkin alunperin työläislauluja, niin hyvin sen sanoma sopii tämän päivän yrittäjänkin maailmaan. Jokaisen yrittäjänhän rinnassa sykkii se vapauden kaiho. Tunne että haluaa tuoda tähän maailmaan oman kädenjäljen ja seurata omaa unelmaansa.
Tämänpäivän sortajina voidaan nähdä enemmänkin suuret, niin kansalliset kuin ylikansalliset yritykset. Heidän sortotoiminaan toimii laki. Kaikenmaailman sopimukset ja lobbaukset, millä omaa liiketoimintaa suojataan kilpailulta kynnet ja hampaat verillä. Avokätiset lahjoitukset poliitikoille takaa, että toteutettava politiikka on heidän toiminnalleen ylivertaisen myötämielistä. Sen lisäksi suurin osa julkisista tuista ym. tuntuu satelevan tällaisten yritysten laariin. Tämä jos mikä on sortotoimintaa pienyrityksiä vastaan.
Mitä pienyrittäjät voivat sitten tehdä tällaista vastaan?
Tukekaa toisianne. Valikoikaa kumppaniksenne oman kokoisia yrityksiä. Tilatkaa tarvitsemanne palvelut mieluummin kaltaisiltanne pienyrityksiltä kuin suurilta ketjuilta. Näin saadaan omatoimisesti elvytystä tähän vääristyneeseen kilpailutilanteeseen. Sen lisäksi huomaatte saavanne aivan toisenlaista kunnioitusta sekä palvelua kuin kallistuisitte sen suuren ja mahtavan puoleen. Muutos itää pienissä teoissa!
Perinteisesti me keskustelemme työntekijöidemme kanssa palkankorotuksista. Ajattelemme automaattisesti, että kaikkihan me kaipaamme lisää rahaa. Onko lopulta kumminkaan näin?
Meillä kaikilla on omat kannustimemme. Toiset meistä eivät tule ikinä kyllästyneiksi, vaikka saisivat kaikki maailman valuutat. Heille palkkahissi sopii erinomaiseksi kannustimeksi. Tämä tuntuu varsinkin pätevän vanhempaan sukupolveen, ketkä ovat kokeneet todellisen puutteen. Nuoremmasta sukupolvesta minulla on kumminkin omat epäilykseni.
Sukupolvi mikä on kasvanut yltäkylläisyyteen, ei anna enää varmasti yhtä suurta arvoa tavaralle. He ovat tottuneet siihen, että kaikkea on ympärillä. He jopa tuntuvat ajattelevan, että liika on liikaa. Miten näitä tulisi sitten kannustaa työssä jaksamiseksi?
Mitä jos rupeaisimme ottamaan palkankorotusten rinnalle vapaa-ajan korotukset? Mitä jos antaisimme hyvästä työstä mahdollisuuden ylimääräisiin lomaviikkoihin vuodessa. Myös bonusjärjestelmissä voisi ottaa samankaltaisen ajatuksen käyttöön. Rahamääräisen bonuksen voisikin vaihtaa vapaa-aikaan.
Mitä tästä sitten seuraisi. Kun työn ja vapaan pitää sopivassa suhteessa niin varmasti entistä tuottavampi, tehokkaampi sekä luovempi työntekijä. Varmasti myös sitoutuminen työnantajaan kasvaisi. Samalla niin kutsuttujen “motivaatio” saikkujen määrä voisi mahdollisesti laskea?
Monesti huomaa ihmisten arastelevan ja pelkäävän mitä ihmeellisimpiä asioita. Yleensä pelko liittyy menettämiseen. Pelätään omaisuuden, maineen, terveyden, läheisten ja ties minkä menettämistä. 
Tähän pelkoon vastataan järjet ylittävällä kontrollilla. Eletään harhassa, että lisäämällä kontrollia lisätään omaisuuden määrää, maineen määrää, terveyden määrää ja kaiken määrää.
Kalliit ja suuret toiminnanohjausjärjestelmät ovat oivallinen esimerkki tästä pelosta.
Mikael Jungner puhui eräässä tapahtumassa kontrolliin sisältyvästä itsepetoksesta. Hän käytti esimerkkinä sitä kuinka järjettömiä määriä aikaa ja rahaa me käytämme isoissa organisaatioissa suuriin toiminnanohjausjärjestelmiin. Kun me saamme prosessinohjauksen valmiiksi me kuvittelemme, että olemme nostaneet vihdoin graalin maljan huulillemme. Oikeasti valoimme itsemme vain marmoriin ja rapautuminen alkaa.
Mitä tarkemmaksi ja raskaammaksi me suunnittelemme järjestelmämme, sitä enemmän me tapamme luovuutta organisaatiostamme. Ihmiset prosessissa alkavat toimimaan orjallisesti prosessin mukaan ohjattuina. Mikäli he näkisivätkin uusia mahdollisuuksia he torjuvat nämä prosessin nimissä. Ei pysty – liian hapokasta.
Mitä jos me käyttäisimme suurimman osan noista panoksista oikeaan tuottavuuden nostoon?
Mitä jos me käyttäisimme osan tästä panostuksesta organisaatiossa toimivan henkilöstön huikeiden ideioiden kuunteluun ja kehittelyyn?
Kumpi tuottaisi meille todellisuudessa enemmän arvoa?
Tottakai perusprosessit tulee olla kunnossa, mutta se tarkoittaa että niissä on joustavuutta. Maailma ei koskaan mene niin kuin yhdestä perspektiivistä on katsottu. Aina tulee yllätyksiä ja jos prosessit kykenee joustamaan näiden yllätysten mukana, niin silloin ollaan oikeilla jäljillä. Aina kannattaa muistaa, että koneilla ja ohjelmilla ei ole luovuutta, vaan se asustaa siinä organisaation ihmismielessä.
Tiliduunari pitää yhtenä sloganinaan – Asialliset hommat hoidetaan (ja muuten eletään kuin ellun kanat). Tämän sloganin tarkoituksena on viitata juuri tällaiseen ajatteluun. Perusprosessit tulee olla kunnossa, mutta juuri niin että tilaa jää myös luovaan anarkiaan!
Tilitoimiston toimenkuva asiakkaan kanssa on muuttunut valtavasti viime vuosina. Tilitoimisto pysyy edelleen asiakkaan tukena kirjanpidon oikeellisuuden varmistajana, mutta itse prosessi on saanut jo uusia muotoja. 
Itse suosittelen omille asiakkailleni laadukasta Dooranet ohjelmistoa liiketoimintansa tueksi. Tämän webin yli toimivan helppokäyttöisen kevytohjelman avulla minulla ja asiakkaallani on selkeä työjako. Asiakkaani hoitavat suuremmissa määrin osto- ja myyntilaskujen syötön sekä rahaliikenteen. Minä sitten hoidan asiakkaan puolesta kirjanpidon tsekkauksen ja raportoinnin. Näin prosessi saadaan aidosti oikeaan suuntaan.
Ostoreskontran ulkoistusta en ole koskaan urani aikana kokenut ongelmalliseksi. Jos on tarvetta suunnata omaa ajankäyttöä enemmän yrityksen liiketoimintaan hallinnosta niin tämä on ensimmäinen asia mitä kannattaa harkita. Myyntilaskutuksen puolta en itse ulkoistaisi. Tämä on osa myyntiprosessia ja jälkimarkkinointia. Ulkoistetussa myyntilaskutuksessa tapahtuu hyvin usein hirveästi virheitä ja viestintä asiakkaalle on hyvin “kalseaa”. Laskutuksessa on myös paljon muuta mikä synnyttää paljon keskustelua ja neuvottelua asiakkaan ja toimittajan välillä. Tässä asioita ei auta, jos asiakas joutuu soittamaan laskutusasioissa ihmiselle ja joutuu ainoastaan pomputeltavaksi eteenpäin. Ensimmäinen viilto sanoisin.
Miettiessä oman yrityksen taloushallinnon ratkaisuja pitäydyn aina ensimmäisessä vaatimuksessa. Ohjelman on oltava web-pohjainen. Minun on päästävä omaan järjestelmääni kaikkialta missä minulla on internet. Tämä myös vähentää riskiä siitä, että joku kaunis päivä koneeni sanoo “poks” ja kaikki on mennyttä. Lisäksi ohjelmassa on oltava riittävästi ominaisuuksia, mutta ei liikaa. Taloushallinnon prosesseista ei saa tulla liian aikaa syöviä. Lisäksi ohjelma on helpompi opetella sekä kouluttaa, kun se ei yritä sen kaiken ohessa myös keittää kahveja.
Sen mitä olen nyt huomannut on se, että suurin osa asiakkaistani suorastaan rakastaa tällaista työnjakoa. Yhdessä me käymme laulaen ja toisiamme tukien tätä polkua
Muutama päivä sitten valtiovalta aloitti kovan rummutuksen pk-yritysten roolista Suomen tulevaisuuden rakentajina. 
Minäkin toivon, että tämän muutoksen voima tullaan tulevaisuudessa näkemään. Suomi on pullollaan innovatiivisia ihmisiä, valmiina toteuttamaan omaa unelmaansa yritystoiminnan muodossa. Elämään kiinni unelmassa ja seuraamaan niitä.
Paradoksaalista nykymenossa on, että mitä suurempaan ääneen jotkut suurliikemiehet vannovat vapaan kilpailun nimeen, sitä sulkeutuneemmassa maailmassa me elämme. Me elämme “in corporation world”. Tämä ei ole tervettä ja tämä johtaa lopulta sen suuren ja mahtavan kapitalismin muuttumiseksi vastapainokseen sosialismiksi. Mitä vähemmän kuluttajilla on valinnan mahdollisuuksia, sitä suuremmissä määrin nämä jättiyritykset hallinnoivat meidän arkeamme. Olemme ajautumassa suunnitelmatalouteen, mitä ei johda valtiot vaan suuryritykset.
Itse toimin arkisessa työskentelyssäni pienyrittäjien kanssa. He eivät ehkä tienaa miljoonia ja miljoonia toiminnallaan, mutta saavat elantonsa ja nauttivat työstään. Itse unelmoin näkeväni maailman taas pientoimijoiden käsissä. Missä ihminen voi olla ylpeä omasta ammattitaidostaan. Missä kaiken ei tarvitse olla “company policy bullshit”.
Miten sitten tukea tuollaisen maailman syntymistä?
Pienillä teoilla. Karttamalla suurketjuja ja tukemalla pienyrityksiä. Ensimmäisenä voi aloittaa karttamalla ketjuvetoisia ravintoloita, ruokakauppoja, vaateliikkeitä ja kuluttaa rahansa erikoisliikkeisiin.
Luoko tämä sitten työttömyyttä? Se luo sitä, mutta se luo myös innostuneisuutta perustaa oma yritys. Kun ketjussa työskentelevä työntekijä huomaa, että markkinoilla on kysyntää ja mahdollisuuksia pärjätä myös omillaan.
Kuulutan myös valtiovallan politiikan täydellistä muuttumista. Markkinoita hallitsevien ketjujen suosiminen tulee lopettaa ja tuki tulee suunnata pienille. Epäonnistuneesta yrittäjästä ei saa leimata rikollista, vaan kaikki keinot tulee käyttää ettei nämä ihmiset syrjäydy. Tätä ei meillä ole todellakaan sisäistetty. Meillä velkojat ja ulosottomies hiipii kannnoilla lopunelämän. Riski on niin suuri, että kuva yrittäjyydestä maalataan uhkakuvilla menetetystä elämästä. Suuryritykset ovat kuulemma liian suuria kaatumaan. Näitä sitten pelastetaan veronmaksajien rahoilla. Kiitoksena nämä globaalit toimijat siirtää tuotannon halpamaihin ja pyllistävät mennessään.
Siskot ja veljet. Meillä on omalla käyttäytymisellä avaimet parempaan yritysilmapiiriin halutessamme. Se avain on meidän kulutuksemme. Seuraavat kahvit ABC:n sijaan siinä torin kotikonditoriossa. Ja firma käyttää tästä lähin ostoissaan hyväkseen enää todellisia liittolaisiaan – kaltaisiaan.
Morgan Spurlock – The greatest movie ever SOLD.
Aivan ällistyttävän hieno läpileikkaus nykyaikaista tuotesijoittelua ja markkinointia syväluotaava elokuva. Tässä filmissä paljastetaan alastomana kuinka myydään oma idea yrityksille. Elokuva on rahoitettu 100%:sti mainosrahalla.
—-Valitettavasti Tiliduunarin budjetti ei riittänyt mukaan tähän elokuvaan —
Huumorilla ja itseironialla höystetty läpileikkaus nykyaikaisen markkinoinnin toiminnasta.
*Mainos* TILIDUUNARI – Pienyrittäjän taloushallinnon kumppani *Mainos*
Tämä hauska, älykäs ja pureva elokuva paljastaa, miten mainokset pyörittävät maailmaa!
Katso traileri TÄSTÄ!
Suurempi myynti + pienemmät kustannukset = kasvava voitto?
Pitääkö tämä kaava nyt paikkansa? Ei ainakaan aloittavalla yrityksellä. Harvemmin toimivalla pohjallakaan olevalla yrityksellä. Kasvu vaatii panostuksia ja se tietää lisää menoja. Eritoten se vaatii panostusta markkinointiin ja myyntiin, mutta myös tuotantoon.
Älä kuvittele, että säästämällä voisi kasvaa. Se on vain suuri illuusio. Kun supistetaan niin se näyttää hetken aikaa hyvältä tuloksessa. Sitten supistuksen vaikutukset alkavat näkymään. Asiakkaat huomaavat kuinka palvelu huononee, yrityksen nimi haalenee markkinoilla ja lopulta myynti sukeltaa. Silloin sukeltaa perässä myös tulos. Tietyllä panoksella pääsee tiettyyn tulokseen.
Sen sijaan että aloitetaan hätäänen leikkaaminen olisi hyvä määritellä eri panostusten tuottavuus ja tarpeellisuus. Aivan kuten hoidetaan puutarhaakin. Siemenet on kylvetty ja on aika aloittaa hoitaminen. Rikkaruohot poistetaa ja kasvimaata ruokitaan. Tästä saadaan sitten paras mahdollinen sato, mitä sillä pinta-alalla on mahdollista saada. Myynnin koko rajoittuu kumminkin aina resursseihin aivan kuten kasvimaan tuotto rajoittuu lopulta maapinta-alaan.
Omassa toiminnassa olisi hyvä aloittaa siitä, että arvioidaan kuinka suureen myyntiin nykyisillä resursseilla on mahdollista päästä. Sitten kysytään millä markkinointi ja myyntitoiminnoilla tämä tehdään aikaiseksi. Laaditaan budjetit sekä toimenpidesuunnitelmat näille.
Sitten annetaan paukkua. Kaikki muu on lopulta pienellä yrityksellä turhaa byrokratiaa ja asioiden hankaloittamista. Ja byrokratia sotaa varten on tilitoimistot olemassa. Siitähän niille maksetaan, että itse voidaan keskittyä oleelliseen.
Suomalaiset yritykset ovat perinteisesti pärjänneet liiketoiminnassa nimenomaan tuotelähtöisen ajattelun avulla. Meillä on innovoitu menestyksellä uusia tuotteita ja menetelmiä. Olemme aina pärjänneet, kun olemme olleet tietyssä segmentissä teknisesti edelläkävijöitä. Ainoa ongelmamme on ollut, että kilpailijat ovat nopeasti kopioineet keksintömme ja menneet meistä salamana ohitse.
Varmasti surullisimpana esimerkkinä meillä toimii tällä hetkellä Nokia. Niin kauan kuin matkapuhelinmarkkinoilla pärjäsi teknisillä ominaisuuksilla, niin kaikki oli hyvin. Insinöörivetoinen ajattelu markkinassa oli meille paras mahdollinen kilpailutilanne. Kun sitten liiketoiminnassa siirryttiin palveluihin, käyttäjäystävällisyyteen ja eritoten mielikuviin niin pohja rapautui alta. Insinööritalo jähmettyi. Koska osaaminen oli keskittynyt raudan erinomaisuuteen, niin rautatehdashan siitä sitten tulikin. Softa- ja palvelut oli parasta hakea vahvan kumppanin kautta. Nokian vahva brändi oli siltä osin kuluttajapuolella selvä.
Suomessa ei ole vielä sisäistetty kunnolla brändiajattelun merkitystä. Liekö tätä edes opeteta tarpeeksi meidän kaupallisessa opetuksessa. Liekö keskitytty liikaa numeraaliseen osaamiseen ja tuotekehitykseen. Tärkeää on toki tuokin puoli, mutta ei se rehellisesti sanottuna yksinään arvoa tuota yritykselle. Se ainoastaan kertoo mikä on yrityksen arvo.
Kymmenen vuoden kokemukseni taloushallinnosta on osoittanut, että vain harvoissa yrityksissä todella ymmärretään markkinointiviestinnän päälle. Tämä johtuu varmasti suureksi osaksi siitä, että sitä on erittäin vaikea mitata. Itse näen tuon enemmänkin puutteena mittaustaitojen puutteesta. Myös markkinointitoimia voidaan helposti mitata, kun aiheeseen hieman perehtyy enemmän. Ei sekään ole mitään rakettitiedettä. Keep it simple!
Brändin ydin on tottakai hyvä tuote tai palvelu. Asiakas on kumminkin enemmän kiinnostunut siitä, mitä hyötyä tuosta tuotteesta tai palvelusta hänelle on. Brändi on kaiken sen tiedon, kokemusten ja mielikuvien summa, joita kuluttajalla on tuotteesta/palvelusta.
Hyvän ja toimivan tuotteen lisäksi, yrityksen on kyettävä muodostamaan, myös vahva mielikuva omasta tuotteestaan, sen tavoitteleman kohderyhmän mieliin. Tämä tuottaa yritykselle arvoa ja suuremman menestyksen markkinoilla.
Keskustelin tänä aamuna erittäin hedelmällisen keskustelun erään yrityksen markkinoinnista vastaavan kanssa. Halusin kuulla hänen mielipiteitään facebook mainonnasta, sekä yrityksen profiilin perustamisesta facebookkiin. 
Kerroin että olin avannut tiliduunarille facebook profiilin ja halusin häneltä vinkkejä tuohon mediaan.
Kysyin kuinka minun on mahdollista saada tykkääjiä omille sivuilleni?
Ystäväni kehoitti minua kertomaan kaikkialla, että minulla on facebook sivut ja mainostamaan niitä joka käänteessä. Kertomaan, että ne ovat paras tiedotusikkuna yritykseni tapahtumista ja palveluista. Ostettua tykkäämistä tulee välttää kuin ruttoa. On aivan eri asia liitytäänkö sinun sivuillesi uteliaisuudesta, kuin ostatko sinä itsellesi tykkääjät. Tässäkin on erittäin tärkeä muistaa, että laatu korvaa määrän. Liian paljon näkee suuryritysten taktiikkaa missä erillaisilla palkinnoilla ihmiset houkutellaan tykkäämään kyseisen yrityksen sivuista. Tällöin kyse ei ole aidosta kiinnostuksesta yritystä ja sen tuotteita kohtaan vaan maksetusta huomiosta. Tämän arvo on täysi nolla!
Seuraavaksi halusin kysyä mitä sisältöä minun sitten kannattaisi sivuilleni laittaa?
Hän kehotti minua miettimään mitä hän juuri oli minulle sanonut. Minulla tulee olla selkeä toimintasuunnitelma tuon työkalun käyttöä varten. Jos minulla ei ole asiakkailleni ja seuraajilleni mitään kerrottavaa, on silloin parempi olla menemättä sosiaaliseen mediaan. Minun tulisi myös huomioida, että kohderyhmäni olisi varmasti paljon laajempi kuin pelkkä oma asiakaskuntani.
Olin erittäin tyytyväinen tuosta keskustelusta. Kun aloittelin toimintaani, oli kantavana ajatuksenani ollakin juuri ihmisen kokoinen tilitoimisto, missä palvellaan ihmisiä eikä pelkkiä asiakkaita.
“Mä haluun antaa mielihyvää. Iloa ja nautintoa” – Jukka Poika 
Läntisessä kulttuurissa onni on käsitetty ulkoisina palkkioina ja materiaalina. Koko kapitalismin ihanne perustuu tälle ajatukselle. Kaupallisissa oppilaitoksissa keskitytään kehittelemään toinen toistaan hullunkurisimpia valuuttamääräisiä tunnuslukuja. Meidän takaraivoon on syövytetty, että tehokkuus on yhtä kuin maksimaalinen rahamääräinen menestys.
Kaikkein hauskintahan on, että me kaikki tiedämme ettemme olisi onnellisia, vaikka saisimme kaikki maailman rahat itsellemme.
Dalai Lama opettaa meille, että suurin harjoitus mitä ihmisen tulisi tehdä on myötätunnon harjoittaminen. Todellinen voima meissä löytyy meidän sisältämme. Myös meidän asiakaspalvelijoiden tulisi sytyttää tuo myötätunnon liekki sisällämme ja toimia sen tuoman valon turvin. Ilman itsekkäitä ajatuksia ja asiakkaan etua ajatellen.
Meille palveluammatissa toimivien olisi hyvä pitää tämä mielessämme arjen juoksussa. Meidän tehtävämme on tuottaa meidän asiakkaillemme nimenomaan mielihyvää. Asiakas ei ole mikään itsestäänselvyys. Asiakassuhde vaatii vaalimista ja hoitamista.
Parhaimmillaan asiakas riemastuu tuottamastamme palvelusta ja suosittelee meitä omille tuttavilleen. Ja tämä tuottaa myös meille sen suurimman arvon sisällämme. Tyytyväisyyden tunteen omaa työtämme kohtaan. Silloin on todellakin onnistuttu!
Mutta mitä meidän sitten kannattaisi mitata toiminnassamme?
Ehkä meidän olisi hyvä kehittää mittari tuota mielihyvän tuottamista varten!
Tämän jälkeen meillä varmasti riittää töitä laskea ja mitata, myös niitä euromääräisiä arvoja.
Yritystoiminnan eri osien tehtäviä on helpompi hahmottaa, kun sijoittaa ne pelipaikoille jalkapallokentälle.
Eli aloitetaanpas
Valmentaja – Toimitusjohtaja
Johtaa joukkueen peliä kentän laidalta. Valvoo että joukkue toteuttaa sovittua pelisuunnitelmaa ja tämän kautta hakee joukkueelle parasta mahdollista menestystä markkinoilla. On vastuussa pelaaja valinnoista ja sijoituksista pelikentälle. Vastaa suurimmaksi osaksi joukkueen menestyksestä kentällä. Tekee taktiset vaihdot tarvittaessa ja muuttaa pelistrategiaa, jos näyttää siltä että aiemmin valitulla ei tule toivottua menestystä. Yksinäinen paikka eikä voi suosia erityisesti ketään. On myös vastuussa joukkueen hengestä.
Taloushallinto – Maalivahti
Vastaa yrityksen maalista. Valvoo että omiin ei tule liikaa osumia. Ei juuri voi vaikuttaa omilla toimillaan suoraan lopputulokseen. Maalivahdin paikka on myös yksinäinen, mutta on myös omalta osaltaan vastuussa joukkueen sisäisestä hengestä. Ohjailee peliä maalin suulta. Maalivahtina toimiminen vaatii tarkkuutta, nopeaa reagointikykyä ja kylmäpäisyyttä.
Markkinointi – Keskikenttä
Parhaalla paikalla. Torppaavat vastustajien hyökkäyksiä ja rakentavat hyökkäykselle parhaat paikat. Liikkuvat niin puolustus kuin hyökkäyspäässä tärkeänä tukena. Tietävät parhaiten niin vastustajan hyökkäyksen vaarallisuuden kuin puolustuksen heikkoudet. Ovat ensimmäisenä kartalla kun vastustaja muuttaa pelitaktiikkaa. Ilman keskikenttää ei yrityksellä voi olla vahvaa puolustusta kuin terävää hyökkäystäkään. Keskikentällä pelaaminen vaatii luovuutta, hyviä viestintätaitoja sekä avoimuutta.
Tuotekehitys ja ostotoiminnot – Puolustus
Vastaavat yrityksen kyvystä vastata vastustaja hyökkäyksiin. Saavat keskikentältä parhaan palautteen toimivasta puolustustaktiikasta vastustajan hyökkäystä vastaan. Keskikenttä antaa myös viestiä, millä toimilla lähdetään parhaiten rakentamaan parasta hyökkäystä alhaalta päin. Toimiminen puolustuksessa vaatii tarkkaa oman tontin vartiointia ja kurinalaista peliä.
Myynti – Hyökkäys
Toimii parhaimmalla tuloksella silloin kun puolustus ja keskikenttä on kunnossa. Vastaavat kumminkin viimeistelystä ja ilman hyökkäystä ei ole maaleja. Jäädään joko tasapeliin tai sitten kärsitään tappiota. Erittäin tärkeä osa, mutta tehoton ilman toimivaa keskikenttää. Hyökkääjänä toimiminen vaatii äärimmäistä rohkeutta sekä itsensä likoon pistämistä.
Pienyrityksessä yrittäjällä on yleensä vastattavanaan koko joukkueen roolit. Tällöin voi piristää omaa päiväänsä kuvittelemalla itselleen kulloisenkin peliroolin töitä tehdessään.
Keskikenttä kuittaa
Itsensä läpi lyöminen markkinoilla on kovaa hommaa. Kuinka tuoda itsensä asiakkaan mieleen ja tajuntaan. Yhdeksi vaihtoehdoksi asiakkaan ostosharkintaan.
Työskentelin eilen apupoikana Ruohonjuuren ystävämyynnissä ja osuin moneen otteeseen esittelemään terapiavahaa asiakkaille. Terapiavaha on nyrkin kokoinen klöntti värikästä vahamaista ainetta, mihin on uutettu eri tuoksuja. Nerokas tuote ja helppo myydä!
Terapiavahat perustuvat niin väri- kuin aromiaterapiaan. Erilaisia vahoja on useita eri kappaleita ja ne on nimetty vaikutuksensa mukaan esimerkiksi univaikeuksiin.
Terapiavahassa yhdistyy kaikki tuotteelta vaadittavat ominaisuudet. Siinä on tarina, väri, haju, tunne ja se on helposti ymmärrettävä. Kannustan jokaista yritystä ja yrittäjää hankkimaan itselleen tuon mainion tuotteen. Asettamaan sen keskelle kokouspöytää ja peilaamaan omia tuotteita sekä tuotetarjoomaa tämän pohjalta. Millaisen muistijäljen oma tuote jättää potentiaalisille asiakkaille esimmäisellä tapaamisella?
Mikä siis on oman tuotteen tarina, väri, maku/haju, tunne ja ymmärtääkö sitä kukaan?
 Tänään 7.2. on luvassa perinteinen ystävämyynti Helsingin Ruohonjuuren toimistolla osoittteessa Urho Kekkosen katu 4-6 E, 00100 Helsinki.
Paljon tuotteita huikaisevan edullisesti – kaikki alennukset vähintään – 40 % normaalihinnoista pois!
Toimisto on ystävämyynnille avoinna klo 12 – 20. Huomioittehan että maksuksi kelpaa vain käteinen.
Tiliduunarikin on lupautunut auttelemaan energistä Ruohonjuuren väkeä klo 16.30 eteenpäin. Joten nähtävillä on myös aito kirjanpitäjä myynnin pyörteissä!
Kuinka se pärjää?
|
